Paluu artikkeleihin

Maakunnan on löydettävä yhteinen sote-näkemys

(19.09.2016)

Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa on käynnistynyt uusi vaihe. Etelä-Savossa, kuten muissakin 18 maakunnassa, on aloitettu uudistuksen esivalmistelu. Maakuntahallitus asetti kesäkuussa uudistusta valmistelemaan ohjausryhmän ja  johtoryhmän.Maakuntauudistuksen johtoryhmä päätti kokouksessaan 12.9. nimetä seitsemän työryhmää valmistelemaan uudistusta. Sote-palveluiden ohella työryhmät käsittelevät aluekehitystä, alueiden käyttöä, kasvupalveluita, maataloutta, ympäristöterveydenhuoltoa ja pelastustointa.
 
Uudistuksen keskeinen periaate on avoimuus. Tiedottamisen on oltava ajantasaista, nopeaa ja luotettavaa. Mukana olevien organisaatioiden henkilöstö on pidettävä ajan tasalla. Samoin kaikkien maakunnan asukkaiden on tiedettävä missä kulloinkin mennään. Tätä varten on laadittu viestintäsuunnitelma, johon kaikki mukana olevat tahot ovat sitoutuneet. Esimerkiksi johtoryhmän ja ohjausryhmän pöytäkirjat löytyvät tällä hetkellä maakuntaliiton kotisivuilta (tämän linkin takaa). Uudistuksen edetessä kaikki oleellinen tieto tullaan kokoamaan yhteen selkeään verkkoympäristöön, joka on kaikkien asiasta kiinnostuneiden saatavilla.

Uudistuksen onnistuminen edellyttää keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kuntien roolin muuttuessa on uuden maakunnan ja kuntien keskinäisten suhteiden on oltava kunnossa. Uudistus on erityisen merkittävä henkilöstölle. Maakuntauudistus kattaa Etelä-Savossa noin 5 000 työntekijää, joiden työnantaja vaihtuu uudistuksen tultua voimaan 1.1.2019. 
Henkilöstön rooli on keskeinen, jotta uudistuksen läpimeno onnistuu. Tällä viikolla kokoontuivat maakunnassa toimivien henkilöstöjärjestöjen edustajat kuulemaan uudistuksen etenemisestä ja esittämään näkemyksiään valmistelusta.

Uusien maakuntien myötä luodaan kokonaan uudenlainen toimintamalli, jossa yhdistyvät kunnan ja valtion toimintakulttuurit. Ilmassa on paljon kysymyksiä, mutta toistaiseksi valitettavan niukasti vastauksia. Asiat kuitenkin etenevät ja seuraavaksi Etelä-Savossa on katsottava mitä uudistus käytännössä tarkoittaa eri tehtävien osalta. Erityisesti sote-palvelujen uusi toimintamalli askarruttaa aiheellisesti monia. Sote-palveluiden tuottaminen tulee perustumaan valinnanvapauteen, jossa palveluita tuottavat julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Se, miten valinnanvapaus toteutetaan Etelä-Savon kaltaisessa harvaan mutta kauttaaltaan asutussa maakunnassa, on vielä ratkaisematta. 
Uudistuksen käynnistymiseen on varsin vähän aikaa. Vastuu uudistuksen etenemisestä on maakuntauudistuksen johtoryhmällä. Valmistelussa on löydettävä yhteinen näkemys siitä, miten sote-uudistus toteutetaan Etelä-Savossa jotta päästään käsiksi jatkotyöhön, uudistuksen käytännön toimeenpanoon. Nyt tarvitaan maltillista ja huolellista toimintamallien arviointia.

Maakuntien tarvitsemien tukipalvelujen järjestäminen uudistuu, kun koko maan tasolla toimivat yhtiöt tulevat huolehtimaan maakuntien kiinteistöistä, hankinnoista ja talous- ja henkilöstöhallinnosta. Yhteiset palvelut on tuotettava alueellisesti hajautettuna, jotta työpaikat säilyvät maakunnissa.

Syksyn aikana viimeistellään maakunnalle vuoteen 2030 ulottuva strategia. Viime tiistaina julkistettiin ehdotukset strategian kärkivalinnoiksi -  Vesi, Metsä, Ruoka - ja iskulauseeksi: ”Puhtaasti paras!- Etelä-Savo Saimaan maakunta vuoteen 2030”. Luonnos strategiaksi on noin tuhannen eteläsavolaisen yhteistyön tulos.

Toivon vilkasta keskustelua siitä, miten metsä, vesi ja ruoka kääntyvät maakuntamme elinvoimaksi.  Strategian kärjet perustuvat maakuntamme erikoisosaamiseen, yritystoimintaan sekä asukkaiden, vapaa-ajanasukkaiden ja matkailijoiden hyvinvointiin. Joulukuussa maakuntavaltuusto päättää strategiasta. Uskon tämän strategiatyön tarjoavan kestävän pohjan uudelle maakunnalle, joka vuonna 2030 on jo 11-vuotias. 

Pentti Mäkinen
Maakuntajohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto

Jaa