Maakuntablogi
Etelä-Savo tavoittelee osallisuuden mallimaakunnaksi
(06.02.2020)”Vaikuta – asukkaiden osallisuus Etelä-Savon voimavarana osallisuusohjelman visio on ”Haluamme Etelä-Savosta aktiivisten ihmisten maakunnan, jossa ihmiset välittävät toinen toisistaan. Kaikilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa yhteisten asioiden hoitamiseen. ”
Taikuhyve-verkosto hakee toimintatapaansa
(13.09.2019)Etelä-Savoon työstettiin oma kulttuurinhyvinvointisuunnitelma vuosille 2019-2021. Suunnitelman tavoitteena on ollut toimeenpanna maakuntaohjelman hyvinvointiteemaa.
Valtatie 14 on tärkeä valtaväylä
(28.08.2019)Valtatie 14 kulkee välillä Parikkala – Juva. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen näkee Valtatie 14 olevan Savonlinnan seudun tärkein tieyhteys. Se ei kuitenkaan tällä hetkellä vastaa ominaisuuksiltaan eikä laadultaan nykyistä liikennöintiä. Tien palvelutason nostaminen parantaisi Savonlinnan seudun kilpailukykyä logistiikan näkökulmasta.
Vastuullisuudesta Suomen matkailuvaltti
(16.08.2019)Suomen talouden näkymät vaikuttavat tällä hetkellä varsin epävarmoilta. Maailmanlaajuisten kauppasotien luoma epävarmuus ulottuu myös Suomeen. Lähivuosina Suomen talouskasvun arvioidaan hidastuvan. Tämän vuoksi kaikki keinot talouskasvun ylläpitämiseksi ovat tarpeen. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kirjoittaa blogissaan, miten tukee Etelä-Savon talouskasvua.
Kesä tulee ja hallitusohjelma myös – kummassakin voi olla haasteita
(05.06.2019)Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen pohtii blogitekstissään Rinteen hallituksen ohjelman vaikutuksia.
Ei tyrmätä etukäteen
(27.05.2019)Uuden hallituksen sote-uudistuksen pohjana on kahdeksantoista maakuntaa, joista Etelä-Savo on yksi, toteaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen blogikirjoituksessaan.
Nyt on todellisen vaikuttamisen paikka
(08.05.2019)Maakuntajohtajat olivat valmistelleet maakuntahallitusten puheenjohtajille ajankohtaisia tavoitteita tulevaa hallitusohjelmaa varten. Vaikka maakuntauudistus kaatui, niin edelleen kuntapohjaisilla maakuntaliitoilla on entisenlainen merkitys seudullisessa ja maakunnallisessa edunvalvonnassa.
Keskushallinnon vastaisku
(02.05.2019)Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen kysyy blogissaan, siirtyykö kahdeksantoista maakunnan päätäntävalta ministeriöiden kehittämiin keskusvirastoihin.
Elinvoima takaa seutujen tulevaisuuden
(05.04.2019)Runsaan puolentoista vuoden ajan väännettiin valtakunnan tasolla siitä, miten jatkossa vahvistetaan eri alueiden ja seutukuntien elinvoimaa. Kun jo tällä hetkellä monet keskuskaupungista etäämmällä olevat alueet ovat taloudellisissa vaikeuksissa, niin kasvun keskittyminen vain keskuskaupunkeihin ja kasvukeskuksiin olisi Suomen ja syrjäisimpien alueiden asukkaiden tasapuolisten toimintaedellytysten kannalta huono asia.
Maakuntauudistus oli sopiva syyllinen
(04.04.2019)Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen pohtii 4.4. Savon Sanomien Torstaivieras -osiossa nopeita keinoja elinvoiman kehittämiseen. Maakunta- ja sote-uudistuksen hyviä tuloksia ei ole syytä hukata. Keskushallinnon yksityiskohtaisen ohjauksen sijaan on luotava rakentava yhteistyö maakuntien, kuntien ja valtion kesken.
Kovaa työtä markkinamallin kaatamiseksi
(20.03.2019)Maakunta- ja sote-uudistus kaatui. Moni voi nyt ajatella, että nyt jatketaan entisellä terveydenhoitomallilla ja että maakuntia ei jatkossa olisi. Vaan eipä tilanne noin yksinkertainen ole. Sote-uudistus pitää saada aikaan ensi hallituskaudella, sillä kuntien resurssit eivät kestä jatkuvasti kohoavia sote- menoja. Ja näillä näkymin maakunnat jatkavat entisellä mallilla.
Monialainen maakunta ei olisi mammutti
(13.03.2019)Kun maakunta- ja soteuudistus kaatui, alkoi normaaliin tapaan syyllisten etsiminen ja syyttömien rankaiseminen. Sopiva syyllinen näyttää löytyvän monialaisesta maakunnasta.
Uudet maakunnat turvaavat seutukuntien ihmisten vaikutusmahdollisuudet
(20.02.2019)Vaalien lähestyessä moni asia saattaa saada merkitystään suuremman roolin. Tällä kertaa vaalien alla esille ovat nousseet hyvin ajankohtaiset ja tärkeät asiat, kuten vanhustenhoito ja sosiaali- ja terveydenhoito yleensä. Kun tätä aihetta on käsitelty ja käsitellään eduskunnassa ja sen valiokunnissa, niin soteen on nivottu vahvasti mukaan maakuntauudistus.
Johdon ja henkilöstön voitava vaikuttaa hoivan laatuun
(08.02.2019)Vahnustenhoivassa pääasia ei ole niin sanottu henkilöstömitoitus, vaan se, millaista hoivaa vanhukset saavat. Tämä asia on aina muistettava päätöksiä ja toimintaohjeita tehtäessä.
Itä-Suomen matkailu nousuun
(31.01.2019)Matkailun nostamiseksi tarvitaan koko Järvi-Suomen kattavaa neljän maakunnan yhteistyön tehostamista. Keskinäisiin ristiriitoihin ei ole varaa. Mitä kauempaa Suomea tarkastelee, sitä pienemmältä maamme näyttää. Kiina on ollut vuoden 2018 yhteinen kohdemarkkina. Työtä on jatkettava erityisesti myös keskeisillä markkina-alueilla Euroopassa.
Maakunta- ja soteuudistus alkuvuoden koetinkivi eduskunnassa
(16.01.2019)Jarkko Wuorisen blogikirjoituksessa ratkaistaan terveydenhuollon ongelmat lisäämällä terveyskeskuslääkäreiden ja hammaslääkäreiden määrää.
Kiinteistövero on epätasapuolinen
(05.12.2018)Kiinteistövero otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1993. Vero määräytyy kiinteistön ominaisuuksien mukaan, eikä se mitenkään huomioi omistajan taloudellista tilannetta.
Rahasta puhutaan kulttuurinkin yhteydessä
(10.09.2018)Kulttuurista ja sen tulevaisuudesta kiinnostuneet toimijat kokoontuivat jälleen yhteiseen pöytään Etelä-Savon maakuntaliittoon elokuun 31. päivä. Tilaisuudessa oli mukana toimijoita maakunnan eri puolilta ja myös eri rooleista. Oli tekijöitä, tuottajia, kehittäjiä, rahoittajia ja kuluttajia.
Kulttuurin nykytila ja tulevaisuus puhuttaa
(18.05.2018)Etelä-Savon maakuntaliiton koollekutsumaan Kulttuurin tulevaisuuspöytään kokoontui toukokuun alussa lähes pöydänympärys väkeä. Pöydässä keskusteltiin kulttuurin ja taiteen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Aiheesta keskustelua herättelivät omilla esityksillään Paula Karhunen Taiteen edistämiskeskuksesta sekä Taru Tähti ja Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta. Blogikirjoituksesta ja siitä avautuvista linkeistä pääset osalliseksi tähän keskusteluun.
Asiakaspalvelun osaajat
(20.04.2018)Tällä viikolla Savonlinnan matkailufoorumissa ja Etelä-Savon matkailun osaamistarvefoorumissa on käyty keskustelua mm. asiakaspalvelun ja asiakaskokemuksen merkityksestä matkailussa.
Matkailuala tarvitsee kielitaitoisia moniosaajia, joilla on hallussa sisältö- ja liiketoimintaosaamisen lisäksi asiakaspalvelun taidot, digiosaaminen, oikea palveluasenne ja alue- ja kulttuurintuntemus, niin oman kuin asiakkaan. Kuka ja miten näitä monitaitoisia ammattilaisia koulutetaan? Nämä pohdinnat ja asiakaspalveluosaamisen tärkeys antoivat aihetta tähän blogikirjoitukseen.
R.I.P. Hiljaisuuden huone, eläköön virtuaaliset luontoelämykset!
(09.01.2018)Luston vetonaulana yli 16 vuoden ajan toiminut Hiljaisuuden huone on hiljentynyt. Alkujaan Suomen EXPO2000 –maailmannäyttelyyn rakennettu virtuaalinen luontoelämys tuli tiensä päähän, kun tekniikka vanheni. Jäähyväiset Hiljaisuuden huoneelle on nyt jätetty, mutta blogissa toivotaan vastaavia virtuaalisia luontoelämyksiä tilalle vastuullisen matkailun nimissä.
Miten ratkaista viimeisten kilometrien ongelma?
(16.10.2017)Matkailun ja liikenteen entistä tiiviimmän yhteistyön merkitys on laajasti tunnistettu Saimaan alueella. Saimaan alueen matkailukohteet ja palvelut sijaitsevat hajanaisesti ja monesti liikenteellisten solmupisteiden ulkopuolella. Ne viimeisetkin kilometrit matkailijan tulisi kuitenkin jotenkin kulkea. Tähän matkailuliikenteen ja palveluiden saavutettavuuden kehittämiseen pureuduttiin Rantasalmen Järvisydämessä 2. lokakuuta.
Kulttuuria maakuntauudistukseen
(25.08.2017)Kulttuuria maakuntauudistukseen
Joukko maakunnan kulttuuritoimijoita ja kulttuurin ystäviä kokoontui 11. elokuuta Savonlinnassa teemalla Kulttuuria maakuntauudistukseen. Tilaisuudessa pohdittiin mm. sitä, miten kulttuuri on mukana maakuntauudistuksessa ja tulevan maakunnan tekemisissä. Keskusteluissa korostui verkottumisen ja yhteistyön tärkeys. Siinä hengessä tilaisuudessa päätettiin perustaa maakuntauudistukseen oma kulttuurin valmisteluryhmä. Kulttuurin valmisteluryhmä kootaan syksyn 2017 aikana, ja halukkaat ehtivät vielä ilmoittautua mukaan valmistelutyöhön. Ryhmän tavoitteena on mm. varmistaa kulttuurin rooli ja resurssit tulevan maakunnan lukuisten tehtävien joukossa.
Geopark -oppia Saksasta
(22.06.2017)Eteläsavolaisia päättäjiä kävi Saksassa tutustumassa geomatkailuun. Saimaan tarinaa kertova geopark on valmisteilla eteläiselle Saimaalle, joten matkalle lähdettiin hakemaan tietoa geoparkien toiminnasta sekä ideoita ja oppia. Minäkin pääsin matkalle mukaan, joten tässä ajatuksia reissusta.
Näkymättömät kirkonkylät parrasvaloissa
(24.05.2017)Maaseutukeskukset kuten kirkonkylät kannattelevat kaupunkiseutujen ulkopuolisia yhdyskunta-, liikenne- ja palvelujärjestelmiä, joiden alueella asuu noin 1,5 miljoonaa suomalaista. Kaupungistumisen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakennemuutoksen alueelliset vaikutukset näkyvät erityisesti maaseudun yhdyskunta- ja palvelurakenteessa. Kirkonkylien ja muiden maaseututaajamien rooli muuttuu ja näille keskuksille haetaan uutta näkymää osana uusien maakuntien ja kuntien muotoutumista. Kirkonkylillä on merkitystä ja niiden tulevaisuus on iso ja ohittamaton kysymys osana SOTE- ja Maakunta-Suomea sekä kuntien elinvoimapolitiikkaa.
Hyvinvointia kulttuurista
(31.01.2017)Taiteen edistämiskeskus (Taike) jakoi tammikuussa toista kertaa kärkihankeavustukset. Avustukset ovat osa hallituksen kärkihanketta, jossa vakiinnutetaan taide- ja kulttuuripalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kärkihankkeen perustan muodostaa se tosiasia, että taidetoiminta edistää ihmisten hyvinvointia muun muassa ennaltaehkäisevästi, korjaavasti ja toipumista nopeuttavasti.
Saimaa ja ruokamatkailu
(30.11.2016)Saimaan alueesta voi tulla Provencen veroinen ruokamatkailukohde. D.O. Saimaa -alkuperämerkki vauhdittaa omalta osaltaan ruokamatkailun kehittämistä Etelä-Savossa. Helsingissä 29.11. järjestetyssä tilaisuudessa esittäytyivät ensimmäiset kahdeksan merkin käyttöoikeuden saanutta yritystä ja niiden kanssa tiivistä kehitystyötä tekevät ravintolat. Merkin käyttöoikeuden valituille tuotteilleen saivat Heikkilän yrittitila, Hyvätuuli Highland, Kerimäen kalafile, Luomutila Siiriäinen, Raijan aitta, Rapion mylly, Temolan viinitila ja Tiisanmäen lammastila.
Ruokamatkailua Etelä-Savossa
(19.10.2016)Matkailuun kannattaa Etelä-Savossa satsata, sillä matkailu on kasvava vientiala, jolla on paljon kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Matkailu on merkittävä työllistäjä ja suuren kasvupotentiaalin palveluala. Maailman matkailujärjestön (UNWTO) arvion mukaan matkailu kasvaa lähivuosina 5 %:n vuosivauhtia. Alueellisesti matkailu on merkittävä elinkeino.
Kulttuuria kotihoitoon ja muuallekin
(07.10.2016)Sain kutsun pitämään kommenttipuheenvuoron Tekee mieli kulttuuria kotihoitoon –seminaariin 6.10.2016. Seminaari liittyi Kulttuurisäpinää senioreille Etelä-Savossa –hankeeseen.
Panelisteille oli esitetty ennakolta seuraavat kysymykset:
- Kulttuuri kuuluu kaikille – kuuluuko kulttuuri myös ikäihmisten julkisiin palveluihin/kotihoitoon?
- Kasvaako vai väheneekö ikäihmisten kulttuurinälkä?
- Kuka päättää kulttuurin roolista ikäihmisten palveluissa – ketkä tarvitaan pöydän ympärille?
- Kuka maksaa – mistä resurssit kulttuurin saamiseksi osaksi ikäihmisten palveluja?
- Millainen ja kuinka pitkä on kulttuurin tie ikäihmisten palveluihin?
Pohdin samoja kysymyksiä, ja tässä ajatuksiani ja peilauksia myös seminaarin antiin:
Maakunnan on löydettävä yhteinen sote-näkemys
(19.09.2016)Maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa on käynnistynyt uusi vaihe. Etelä-Savossa, kuten muissakin 18 maakunnassa, on aloitettu uudistuksen esivalmistelu. Maakuntahallitus asetti kesäkuussa uudistusta valmistelemaan ohjausryhmän ja johtoryhmän.
Säädösmuutosten tuettava maakuntauudistusta
(04.04.2016)Valtioneuvosto on päättänyt muodostaa Suomeen 18 itsehallintoaluetta (maakuntaa) nykyisten maakuntien pohjalta. Maakuntaliittojen ja ELY-keskusten tehtävät sekä osa kuntien tehtävistä muodostavat uuden maakuntaitsehallinnon elinvoimapolitiikan kokonaisuuden.
Maakuntaliittojen mielestä kaikki säädösvalmistelu tulevan maakuntapohjaisen itsehallinnon toimialaan kuuluvista ja sitä sivuavista asioista tulee tehdä maakuntauudistuksen kokonaisuus huomioiden. Säädösmuutosten tulee tukea käynnissä olevan maakuntauudistuksen linjauksia: 18 aidosti itsehallinnollista maakuntaa, jotka voivat tehdä keskenään sopimuksia tehtävien hoitamisesta maakunnan sisällä ja maakuntien kesken.
Haja-asutus ei ole taakka Suomen kilpailukyvylle
(23.03.2016)YLE:n uutisankkuri nosti maanantai-illan TV1:n pääuutislähetyksessä hajanaisen asutuksen liki ainoana asiana esiin viitatessaan nettisivuilta löytyvään uutiseen: ”Suomen Pankki: Yhdeksän syytä miksi Suomi jäi muista jälkeen.”
Etelä-Savo uusien liikennepalvelujen räätälöinnin kokeilualueeksi
(29.02.2016)Yleinen mielipide tuntuu olevan, ettei Etelä-Savo oikein pärjännyt liikenteen korvausvelkarahojen jaossa. Miksi? Onko syynä vain vähäväkisen maakunnan vähäinen ääni eli itse asiassa demokratia toimii ja saimme mitä meille kuuluu? Vai löytyykö muitakin syitä? Voisimmeko tehdä jotain itse paremmin?
Koulutuksen rakennemuutos
(07.09.2015)Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii 7.9.2015 Länsi-Savon verkkosivulla koulutusta rakennemuutoksen erityisalaksi. Luukkainen pitää Etelä-Savoa esimerkkinä alueesta, jossa koulutustarpeen maakunnallinen tarkastelu on ollut niin vaikeaa, että se on sivuutettu.
Luukkainen on oikeassa, että Etelä-Savossa tarvitaan yhteinen näkemys erityisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Tätä silmällä pitäen maakuntaliitto järjestää lokakuussa koulutusfoorumin, jossa tarkastellaan nimenomaan ammatillisen koulutuksen tilaa ja tulevaisuutta Etelä-Savossa.
Kulttuuriperintötietoa kaikille
(08.06.2015)Kulttuuriperintötietoa kaikille blogikirjoituksessa maakuntaliiton ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo kertoo mittavasta projektista, jolla saatettiin tieto Etelä-Savon kulttuuriperinnöstä kaikkien luettavaksi julkiselle nettisivulle osoitteeseen www.esku.fi.
Mäntyharju 2030 – keskuksen kehittämistä tarvitaan enemmän kuin koskaan
(01.06.2015)Tämän artikkelin kirjoittaja on maakuntaliiton aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen (työvapaalla 31.8.2015 saakka). Jarmo pohtii kirjoituksessaan taajamakeskusten kehittämistä.
Etelä-Savosta yrittäjyysyhteiskunta
(22.01.2015)Ilman menestyviä yrityksiä Etelä-Savon on turha haaveilla monesta muustakaan hyvästä asiasta, kirjoittaa maakuntajohtaja Pentti Mäkinen ensimmäisessä maakuntablogissa. Menestys ei Mäkisen mukaan kuitenkaan tule itsestään: ”Nyt tarvitaan muutosta. Suomi tarvitsee rohkeutta ja erityisesti rohkeutta menestyä ja kannustaa menestykseen. Etelä-Savossa on lukuisia esimerkkejä yrittäjistä, joilla on ollut rohkeutta uudistua, ottaa riskiä ja menestyä.”