Maakuntablogi
Koulutuksen rakennemuutos
(07.09.2015)Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii 7.9.2015 Länsi-Savon verkkosivulla koulutusta rakennemuutoksen erityisalaksi. Luukkainen pitää Etelä-Savoa esimerkkinä alueesta, jossa koulutustarpeen maakunnallinen tarkastelu on ollut niin vaikeaa, että se on sivuutettu.
Luukkainen on oikeassa, että Etelä-Savossa tarvitaan yhteinen näkemys erityisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Tätä silmällä pitäen maakuntaliitto järjestää lokakuussa koulutusfoorumin, jossa tarkastellaan nimenomaan ammatillisen koulutuksen tilaa ja tulevaisuutta Etelä-Savossa.
Ammatillisen koulutus toimiluvat ja tutkintotavoitteet oppilaitostasolla on oltava valmiina tämän vuoden loppuun mennessä. OKM on julkistanut valtakunnalliset mitoitukset toisen asteen tutkinnoiksi. Etelä-Savon kannalta on olennaista, miten nämä linjaukset alueellistetaan.
Osaaminen ja erityisesti ammatillinen koulutus tulee olemaan avainasemassa kun etsitään keinoja miten Suomen talouden rakenteita uudistetaan. Etelä-Savon tulevaisuudelle tärkeiden toimialoilla, luonnonvara- ja ympäristöaloilla kaksi kolmasosaa näiden alojen kaikista opiskelijoista suorittaa ammatillista perustutkintoa. Matkailun kannalta tärkeässä majoitus- ja ravintolapalveluissa jopa neljä viidesosaa tutkinnoista on ammatillisen perustutkintoon tähtääviä.
Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että vain viennin avulla Suomen talous voi lähteä kasvuun, jolla voidaan turvata hyvinvointi. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla kilpailevat vientiyritykset tarvitsevat korkean tason osaajia kaikilla tasoilla ja kaikkiin tehtäviin. Korkeatasoisen tutkimuksen ja tuotekehittelyn ohella tarvitaan osaajia myös tuotantoon, huoltoon ja muihin palveluihin.
Teollinen internet on jo tämän päivän todellisuutta. Globaalien arvoketjujen murros koskettaa lähes kaikkia työtehtäviä kaikilla toimialoilla. Teollinen internet yhdistää tavaranvalmistuksen ja digitaalisen palvelutuotannon. Tämä vaatii yrityksissä uudenlaista monipuolista ammattiosaamista.
Yhä harvempi yritys toimii vain kotimarkkinoilla, suojassa kansainväliseltä kilpailulta. Korkea ammatillinen osaaminen nostaa luonnollisesti myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin tuottavuutta.
Suomi tarvitsee monipuolista ammatillisia oppilaitoksia jotka muodostavat alueellisesti kattavan verkoston. Keskittämisen sijasta päätöksentekoa on hajautettava nykyistä enemmän alueille, joilla on paras tuntemus oman alueensa työelämän tarpeista. Käytännön yhteys niin yrityksiin kuin julkisiin työnantajiin antaa hyvät edellytykset arvioida tulevaisuuden koulutustarpeita.
Alueiden erilaiset tarpeet on kyettävä ottamaan huomioon päätöksenteossa. Koulutustarpeiden alueellinen ennakointi muodostuu yhä tärkeämmäksi jotta koulutustarjonta voidaan nykyistä ketterämmin ohjata kysynnän mukaan. Vastuu ammatillisesta koulutuksesta sopiikin maakuntahallinnon tehtäväksi.
Suomeen tarvitaan monipuolinen koulutuksen järjestäjien verkko, jossa on sijansa niin julkisen sektorin kuin yksityisillekin oppilaitoksille unohtamatta kolmannen sektorin oppilaitoksia. Tämä merkitsee koulutuksen järjestäjien yhteistyötä ja tarvittaessa myös yhdistymistä.
Erityisen tärkeäksi muodostuu ammatillisen aikuiskoulutuksen rooli. Työelämän nopeat muutokset edellyttävät koko työuran kestävää osaamisen uudistamista. Ammatillisen aikuiskoulutuksen on ylläpidettävä ja vahvistettava työntekijöiden osaamista työuran eri vaiheissa.
Yhä useammat haluavat löytää elämässään uusia polkuja työelämään. Noin 50 000 oppisopimusopiskelijasta 30 000 onkin aikuiskoulutuksessa suorittamassa erikoisammattitutkintoa.
Koulutuksen tehostamiseen tarvitaan hallinnon virtaviivaistamista mutta ennen kaikkea tarvitaan oppilaitosten ohjauksen uudistamista. Perinteisen yksityiskohtaisen keskushallinnon antaman normiohjauksen sijasta on siirryttävä tuloksen perustuvaan ohjaukseen. Hallituksen vaativa tehtävä on varmistaa että Suomen kilpailukyky niukkenevilla resursseilla. Ilman korkeatasoista ammatillista osaamista se ei onnistu. OAJ esittämä maakunnallinen kokeilu tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden.
Pentti Mäkinen
maakuntajohtaja