Maakuntablogi

Itä-Suomen matkailu nousuun

(31.01.2019)

Matkailun rooli Suomen merkittävänä elinkeinona kasvaa. Matkailun osuus on 2,5 % Suomen bruttokansantuotteesta. Matkailu on kasvava vientiala. Vuonna 2017 Suomen matkailuviennin arvo oli 4,4 miljardia euroa. Vuoden 2017 rekisteröityjen 6,7 miljoonan yöpymisen määrä tulee ennakkotietojen perusteella ylittymään vuonna 2018.

Itä-Suomen neljässä maakunnassa, Pohjois- ja Etelä-Karjalassa ja Pohjois- ja Etelä-Savossa, yöpyi marraskuun loppuun mennessä yli 2,5 miljoonaa matkailijaa, joista ulkomaalaisia oli yli 600 000. Tähän lukuun on vielä lisättävä mökki- ja Airbnb-majoitukset, joita ei näy virallisissa tilastoissa.

Matkailun merkitys Suomen ja erityisesti Itä-Suomen elinvoimalle on jatkuvasti korostunut viime vuosina. Maailmanlaajuisesti matkailu kasvaa 5 %:n vuosivauhtia. Kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvuun myös Itä-Suomen maakunnilla on kaikki edellytykset päästä mukaan. Vuonna 2017 ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuus vaihteli Pohjois-Savon 11%:sta Etelä-Karjalan 33 %:iin. Tavoitteena on oltava Lapin yli 50 %:n taso.

Itä-Suomen maakuntia yhdistää Saimaan vesistön lisäksi luonto ja kulttuuritarjonta

Itä-Suomessa on paljon mahdollisuuksia matkailun kasvulle. Itä-Suomea yhdistävät puhdas ja ainutlaatuinen luonto sekä monipuolinen kulttuuritarjonta, jotka ovat alueen vahvoja vetovoimatekijöitä.

Luonto-, kulttuuri- ja liikuntatapahtumat houkuttelevat niin kotimaisia kuin kansainvälisiä turisteja. Matkailu on alueen vahvuus, josta asukkaat voivat tuntea aitoa kotiseutuylpeyttä ja nähdä, mitä mahdollisuuksia alue tarjoaa myös tulevaisuudessa.

Saimaan vesistö yhdistää Itä-Suomea ja ulottuu kaikkien neljän maakunnan alueelle. Järvi-Suomen merkitystä Suomen matkailun keskeisenä alueena ei voi liioitella. Itä-Suomi on erityisesti luontomatkailukohde, jossa matkailu toimii jo nyt kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kestävän kehityksen roolia matkailussa on edelleen vahvistettava matkailutoimijoiden yhteisillä sitoumuksilla.

Luonto ja matkailu voidaan yhdistää kestävästi

Luontomatkailu on kasvattamassa suosiotaan. Saimaan Geopark- hanke on erinomainen esimerkki luonnon, matkailun ja yrittäjyyden yhdistämisestä. Saimaalle haettava Geopark-status vahvistaa osaltaan Saimaan vetovoimaa.

Meillä on hyviä tapoja yhdistää luonto ja matkailu. Saimaan norppa on hyvä esimerkki siitä, miten suojelukohde ja matkailu yhdistetään siten, ettei herkälle luonnolle aiheudu uhkaa. Saimaan norppa on yksi maailman harvinaisimmista eläimistä. Sen kantaa on vahvistettu tehokkailla suojelutoimilla. Safareilla myös turistit voivat nähdä norppia.

Juuri Itä-Suomen luonto on rakentanut vahvasti kansallista identiteettiä. Sitä suomalaisuutta, joka nousee metsän hiljaisuudesta ja järvien puhtaudesta. Suomen monet kansallismaisemat, kuten Koli, Punkaharju ja Imatrankoski ovat Itä-Suomessa.

Matkailun kasvu ei synny itsestään. Tarvitaan panostuksia ja tarvitaan yhteistyötä julkisen tahon ja yritysten välillä. Matkailuyritykset ovat pääosin pk-yrityksiä. Kansainvälisillä markkinoilla ne tarvitsevat julkisen vallan tukea. Julkisuudessa paljon kritisoitu yritysten tukeminen on matkailulle välttämätöntä.

Lähimmät kilpailijamme, muut pohjoismaat, panostavat oman matkailunsa tukemiseen moninkertaisesti sen mitä Suomessa tehdään. Tässä kilpailussa Suomen ei ole syytä olla liian kirkasotsainen ja vähentää yksipuolisesti omaa osuuttaan.

Voimavarat voidaan yhdistää kaikkia hyödyntävästi

Erityisesti kansainväliseen markkinointiin tarvitaan yritysten, kuntien, maakuntien ja valtion voimavarojen yhdistämistä. Itä-Suomessa tarvitaan koko alueen vahvaa yhteistyötä. Etelä-Savossa on jo saavutettu Saimaan markkinoimiseksi hyviä tuloksia niin yrittäjien keskinäisen kuin yrittäjien ja maakuntien ja kuntien yhteistyöllä.

Saimaa-sopimuksella on ylitetty maakuntaraja, kun Etelä-Savo ja Etelä-Karjala sekä kaupungit Mikkeli, Savonlinna, Lappeenranta ja Imatra ovat kansainvälisessä markkinoinnissa yhdistäneet voimavaransa.

Yhteistyö Suomen matkailuvientiä edistävän VisitFinlandin kanssa on toiminut saumattomasti. Tunnettuisuutta on lisätty tuomalla kansainvälisiä toimittajia Saimaalle ja yhteisillä esiintymisillä kansainvälisissä tapahtumissa.

Tammikuussa kaikkien Itä-Suomen maakuntien yrittäjiä oli mukana Berliinissä järjestetyillä Grüne Woche messuilla, jossa ruoka ja matkailu kohtasivat. Yrittäjät olivat tyytyväisiä ja toivovat tietenkin jatkoa. Ruokamatkailu on kasvava trendi, johon Itä-Suomen maakunnilla on hyvät edellytykset päästä mukaan.

Tarvitaan koko Järvi-Suomen kattavaa neljän maakunnan yhteistyön tehostamista. Keskinäisiin ristiriitoihin ei ole varaa. Mitä kauempaa Suomea tarkastelee, sitä pienemmältä maamme näyttää. Kiina on ollut vuoden 2018 yhteinen kohdemarkkina. Tätä työtä on jatkettava erityisesti keskeisillä markkina-alueilla Euroopassa.

Kulttuuri ja matkailu voidaan yhdistää saumattomasti

Kulttuurin osalta tuorein ajatus itäsuomalaisten maakuntien ja kaupunkien yhteistyöstä on suunnitelma hakea Savonlinnalle Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuonna 2026. Kysymys on verkostomaisesti yli maakuntarajojen ulottuvasta toimintamallista. Neljä maakuntaa ja niiden keskuskaupungit ovat yhdessä Savonlinnan kanssa lisäämässä koko Itä -Suomen tunnettuisuutta ja vetovoimaa. Tällöin kulttuuri ja matkailu liittyvät saumattomasti yhteen.

Pentti Mäkinen
Etelä-Savon maakuntajohtaja

Kirjoitus on julkaistu 31.1. Savon Sanomien Torstaivieras-palstalla