Maakuntablogi

Saimaa ja ruokamatkailu

(30.11.2016)

Saimaan alueesta voi tulla Provencen veroinen ruokamatkailukohde

D.O. Saimaa -alkuperämerkki vauhdittaa omalta osaltaan ruokamatkailun kehittämistä Etelä-Savossa. Helsingissä 29.11. järjestetyssä tilaisuudessa esittäytyivät ensimmäiset kahdeksan merkin käyttöoikeuden saanutta yritystä ja niiden kanssa tiivistä kehitystyötä tekevät ravintolat. Merkin käyttöoikeuden valituille tuotteilleen saivat Heikkilän yrittitila, Hyvätuuli Highland, Kerimäen kalafile, Luomutila Siiriäinen, Raijan aitta, Rapion mylly, Temolan viinitila ja Tiisanmäen lammastila.

Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen muistutti, että vuoteen 2030 ulottuvan maakuntastrategian kolme kärkeä ovat ruoka, vesi ja metsät. D.O. Saimaa -merkki tukee maakunnan haluaa erottautua erityisesti puhtaalla ruualla ja omaleimaisella ruokakulttuurilla.

Haluamme olla puhtaasti paras maakunta, joka tunnetaan ja tunnistetaan puhtaan alkuperän omaavista tuotteista ja jalosteista. D.O. Saimaa -merkki tuo lisää vauhtia tähän kehitystyöhön, maakuntajohtaja Mäkinen linjasi.

Merkkiä voi hakea netin kautta

Omassa esityksessäni kerroin ensimmäisten ravintoloiden, hotellien ja teehuoneen sitoutuneen käyttämään D.O. Saimaa -merkin saaneita tuotteita osana omaa tarjontaansa. Myös aloite merkin käytöstä tuli ruokamatkailua kehittäviltä yrittäjiltä.

Merkki voidaan myöntää Saimaan alueen toimijoille, jotka sijaitsevat noin 100 km säteellä Saimaan rannoilta. Merkkiä voi hakea nettisivuston kautta. Käyttöoikeus myönnetään kriteerit täyttäville tuotteille 200 eurolla kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Merkki on tae hyvästä laadusta, eikä sen myöntämisestä ole tarkoitus tehdä mitään läpihuutojuttua. Merkki tuo lähiruokaa näkyväksi kuluttajille. Samalla se antaa elintarvikkeiden tuottajille ja ravintoloille lisäarvoa, joka näkyy myös parempana hintana.

Merkin saaneiden tuotteiden alkuperä pystytään jäljittämään, tuotantoprosessi on läpinäkyvä, tuotteiden laatu korkea ja tuotteilla on gastronomista arvoa eli ne on valmistettu erinomaisista raaka-aineista. Yritys voi saada merkin tuotteilleen, jotka asiantuntijaraati hyväksyy.

Oleellista on myös, että tuottajat tekevät yhteistyötä paikallisesti ja luovat siten lisäarvoa maakunnan aluetaloudelle.

Paikallisuutta arvostetaan

Yksi asiantuntijaraadin jäsenistä, media-alan pitkän uran tehnyt Seppo Toivonen, on seurannut mökkeilijän näkökulmasta maakunnan ruokamatkailun kehittymistä.

Hän on huomannut, että paikallisuuden arvo on kasvanut globalisaation myötä. Samalla on tullut entistä tärkeämmäksi se, kuka tuotteen on tehnyt. Laadulla ja läpinäkyvyydellä on korkea imagoarvo yhdessä D.O. Saimaa -merkin kanssa, hän uskoi.

Luomunautatilan yrittäjä Anna Siiriäinen Hirvensalmelta kuvasi omaa päivittäistä työtään eläinten kasvattajana ja luomulihan suoramyynnin kehittäjänä. Hän muistutti, että Saimaan alueen luonto tuo eteläsavolaisten arkeen sellaista upeutta, jota me pidämme päivänselvänä, mutta muille se näyttäytyy ainutlaatuisena.

”Etelä-Savosta ei tarvitse lähteä Saimaata edemmäs kalaan.”

Vahvuuksia riittää nostettavaksi esille

Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista on tutkinut alkuperän merkitystä. Globalisaation myötä elintarvikemarkkinat keskittyvät, tuotteiden alkuperä hämärtyy, jäljitettävyys vaikeutuu ja samalla ruokaväärennösten yleistyvät. Tuotteiden alkuperätietojen ja jäljitettävyyden merkitys lisääntyy samaan aikaan. Hän kuvasi kaupasta ostamansa lihapaketin matkaa Brasiliasta Australian ja Hollannin kautta suomalaisille kuluttajille.

Suomalaisen elintarviketuotannon vahvuuksiksi hän nosti pohjoisen erityisyyden eli vain Suomi ja Islanti sijaitsevat kokonaan pohjoisen leveyspiirin sisäpuolella eli Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Maaperämme on verrattain puhdas torjunta-ainejäämistä. Nopea ja valoisa kasvukausi sekä puhdas ilma tarjoavat ainutlaatuiset raamit viljelylle.

”Meidän on osattava viestiä luontoon liittyvistä vahvuuksistamme, kuten järvistä, metsistä, ilmastosta ja maaperästä. Myös immateriaaliset resurssit, kun tuotteen historia ja sen maine, siihen liittyvä perimätieto ja yhteinen, kollektiivinen osaaminen ovat asioista, joita kannattaa nostaa esille”, Särkkä-Tirkkonen kuvasi.

Kiinnostus Saimaata kohtaan kasvaa

Matkailujohtaja Maisa Häkkinen Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä oli mukana jo, kun Anttolanhovissa aloitettiin parisenkymmentä vuotta sitten lähiruokaan liittyvä tuotteistus. Nyt tavoitteena on nostaa Etelä-Savo koko Suomen ruokamatkailun kärkeen.

Ulkomailla eteläsavolaista matkailua markkinoidessaan hän nostaa esille, että Saimaassa on 14 000 saarta ja rantaviivaa löytyy reilusti sama määrä kilometrejä. Eteläsavolaisia luomutuottajia on peräti 270, ja luomuna viljellään 13,6 prosenttia viljelypinta-alasta. Nyt on menossa luomumetsien sertifiointi.

”30 prosenttia maailman luomumetsistä sijaitsee Suomessa ja peräti 90 prosenttia metsistämme voitaisiin sertifioida luomumetsiksi.”

Saimaan alueen ruokamatkailu kiinnostaa nyt ennätysmäisesti ulkomaalaisia. Häkkinen kertoi, että viime kesänä alueella vieraili 28 kansainvälistä matkanjärjestäjää sekä iso joukko median edustajia. Heille oli jäänyt erityisesti mieleen paikallisen ruoan hyvä maku.

”Saimaa voi olla ruokamatkailijan Provence, sillä täältä löytyy lähiruokaravintoloita ja -kahviloita. Meillä on eläväisiä ja perinteikkäitä toreja. Matkailija voi vierailla maatiloilla, panimoissa ja viinitiloilla sekä käydä ostoksilla ruokapuodeissa ja leipomoissa. Vierailukohteisiin kuuluu myös kahdeksan hurmaavaa puutarhaa. Myös ruokatapahtumamme, kuten Rapu ja Muikku sekä Maista luomua, vetävät kävijöitä. Saimaan alueesta voidaan tehdä Suomen paras ruokamatkailualue.”

Seuraavassa vaiheessa tuotteistetaan ja paketoidaan elämyksiä ja palveluita, tiivistetään kansainvälisiä ja kansallisia yhteistyöverkostoja ja vauhditetaan entisestään myyntiä sekä markkinointia.

Helsingissä Ravintola Nokassa järjestetyn tilaisuuden juonsi Anna Grotenfelt-Paunonen TeaHouse of Wehmais -teehuoneesta. Hän oli maaliskuussa mukana, kun ensimmäinen ideointiryhmä alkoi pohtia D.O. Saimaa -merkin käyttöä. Tuotteiden käyttöön teehuoneen lisäksi ovat sitoutuneet osana omaa tarjontaansa mm. Anttolanhovi, Bistro Vilee, Hotelli Punkaharju ja Sahanlahti Resort. Tilaisuudessa myös maisteltiin laajasti merkin saaneiden yritysten tuotteita, joista valmisti paikan päällä herkkupaloja maistiaisiksi Bistro Vileen yrittäjä Ilkka Arvola.