Paluu artikkeleihin

Ruokamatkailua Etelä-Savossa

(19.10.2016)

Matkailuun kannattaa Etelä-Savossa satsata, sillä matkailu on kasvava vientiala, jolla on paljon kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Matkailu on merkittävä työllistäjä ja suuren kasvupotentiaalin palveluala. Maailman matkailujärjestön (UNWTO) arvion mukaan matkailu kasvaa lähivuosina 5 %:n vuosivauhtia. Alueellisesti matkailu on merkittävä elinkeino.

Näiden tosiasioiden pohjalta Etelä-Savossa ollaankin tehty jo vuosikausia töitä matkailun edistämiseksi ja toimialan kehittämiseksi. Kehittämisen yhteydessä on paljon puhuttu luontomatkailusta, kulttuurimatkailusta, hyvinvointimatkailusta, mökkimatkailusta tai maaseutumatkailusta. Nämä kaikki ovat edelleen ajankohtaisia ja käypiä teemoja. Suhteellisen uusi keskustelun aihe on kuitenkin ruokamatkailu.

Etelä-Savon matkailustrategia vuosille 2014-2020 laadittiin vuoden 2014 alussa, ja tuolloin ruokamatkailu ei vielä ollut erityisesti tapetilla. Ruoka sanana kyllä mainitaan strategiassa, mutta enemmän siellä painotetaan aitoutta, omaperäisyyttä, kulttuuriperintöä ja laatua. - Nämä toki kaikki liittyvät myös ruokaan ja ruokamatkailuun. – Siitä huolimatta, että ruokamatkailu ei ole matkailustrategian painopiste (tai sen ansiosta?) ruokamatkailun, lähiruuan ja luomutuotannon eteen on tehty maakunnassa pitkäjänteisesti työtä, mikä selvästi tuottaa nyt tulosta.

Maakuntastrategiaa ollaan parasta aikaa uudistamassa ja siinä Etelä-Savon kasvun kärjiksi on nostettu vesi, ruoka ja metsät. Maakuntastrategian keskiössä on Saimaa kuten matkailustrategiassakin. Valinnat ovat matkailun näkökulmasta hyvät, sillä vesi, ruoka ja metsät ovat myös matkailun peruskivet:

• vesi vetovoimatekijänä, eri olomuodoissaan, yhteydessä liikkumiseen, kulttuurisena elementtinä, osana elämäntapaamme
• metsät hyvinvoinnin ja rentoutumisen lähteenä, luonnonantimet ja jokamiehen oikeudet, metsien ja vesien yhteys - rannat ja maisemat, puurakentaminen mm. mökeissä ja vapaa-ajan asunnoissa, metsäelämykset eri vuodenaikoina
• ruoka osana elämyksellisyyttä, aitouden, kulttuuriperinnön ja elämäntavan kokemusta, mutta nykyhetkeen tuotuna, puhtaat raaka-aineet, lähellä tuotettu, ainutlaatuinen, sesongin mukainen, lyhyt tuotantoketju

Vesi, metsät ja ruoka ovat matkailussa yhtä kuin puhdas järviluonto ja sen antimet. Kaikki nämä kytkeytyvät vahvasti toisiinsa ja tukevat toisiaan. Ne ovat matkailun sisältö- ja vetovoimatekijöitä, syitä matkustaa tänne, viihtyä ja viipyä meillä.

Saimaan alueella tuotetuille raaka-aineille, elintarvikkeille ja jatkojalosteille on kehitetty oma alkuperä- ja laatumerkki D.O. Saimaa. D.O. Saimaa -tavaramerkin idea lähti ruokamatkailutoimijoista, jotka halusivat nostaa alueemme ruokamatkailuprofiilia ja Saimaan alueen puhtaiden elintarvikkeiden arvostusta. D.O. Saimaa -tuotteissa hyvä tarkoittaa paitsi makua ja korkeaa laatua, myös positiivista vaikutusta ympäristöön, ruokakulttuuriin sekä alueen elinvoimaisuuteen. D.O. Saimaa –tuotteet ovat sekä eettisesti että gastronomisesti hyvä valinta. - Ensimmäiset merkin käyttöoikeuden saajat julkaistaan marras-joulukuun vaihteessa, joten kannattaa pysyä kuulolla.

Ruokamatkailussa on nyt hyvä vire. Mikkelissä kävi syys-lokakuun vaihteessa järjestetyn Maista luomu –tapahtuman aikaan ruokatoimittajia tutustumassa alueen tarjontaan. Raakel Lignell kommentoi blogissaan ”Etelä-Savo suorastaan pursuu luomutuottajia... Missä muualla on tällainen kumpuileva luonto järvineen, luomu- ja lähiruokaa joka kylässä ja uusi sukupolvi, jotka osaavat sitä arvostaa ja nostaa muidenkin tietoisuuteen.” (http://blogit.apu.fi/raakellignell/aikamatkalla). Vastaavaa hehkutusta alueen tarjonnasta kirjoitti Tiina Rantanen: ”Etelä-Savo on siis todellinen ruokamatkailun aarreaitta. Kannattaa poiketa herkuttelemaan ihan ajan kanssa!” (http://kotiliesi.fi/himahella/maista-luomu-eli-ruokamatka-mikkeliin/).

Ravintolamme eivät kuitenkaan elä ja tee töitä matkailijoita tai toimittajia varten, vaan pääasiassa meille paikallisille asukkaille ja asiakkaille. Muistetaan siis itsekin asioida alueemme ravintoloissa ja kahviloissa, käydä ruokatapahtumissa ja antaa arvoa näissä tarjottavalle puhtaalle ruualle ja hyvälle palvelulle. Ravintolaelämä ja ruokakulttuuri tarvitsee kehittyäkseen myös meidän vakituisten tai osa-aikaisten eteläsavolaisten panostusta ja arvostusta!

Heli Gynther
kehittämispäällikkö, matkailu ja kulttuuri

P.S. Kuvan friteeratut sirkat, joita Rapu ja muikku –tapahtumassa oli tarjolla, eivät toistaiseksi ole D.O. Saimaa –tuotteita, mutta ehkä tulevaisuudessa.

Jaa