Maakuntablogi
Etelä-Savo uusien liikennepalvelujen räätälöinnin kokeilualueeksi
(29.02.2016)Yleinen mielipide tuntuu olevan, ettei Etelä-Savo oikein pärjännyt liikenteen korvausvelkarahojen jaossa. Miksi? Onko syynä vain vähäväkisen maakunnan vähäinen ääni eli itse asiassa demokratia toimii ja saimme mitä meille kuuluu? Vai löytyykö muitakin syitä? Voisimmeko tehdä jotain itse paremmin?
Pelkästään korjausvelkarahaan ei kannata hirttäytyä. Se on merkittävä mutta hyvin pieni osa liikennerahoista. Sen sijaan kysymystä on syytä tarkastella laajemmin osana koko aluekehityksen ja liikennealan murrosta ja edunvalvontaa: Korjausvelka ja metsäinen Etelä-Savo, Viitostie Mikkeli-Juva, Savonradan palvelutaso, Savonlinnan saavutettavuus, Parikkalan rajanylityspaikka, Ten-t…?
Suomen liikennemarkkinoiden koko on yli 30 miljardia euroa vuodessa. Kotitaloudet ja yritykset käyttävät liikenteeseen 29 miljardia euroa, valtio ja kunnat mm. väyliin neljä miljardia euroa. Valtion väyläinvestoinnit ovat vain yksi prosentti liikennemarkkinoista. Ihmeellisesti ne silti vievät huomion, vaikka varsinaisten liikennemarkkinoiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on satakertainen. Valtaosa liikennemarkkinoista on palvelua, jota yritys myy asiakkaalleen. On helppo mieltää taksi tai juna palveluksi, mutta maailmalla tulvii markkinoille digitalisaation tukemia uutuuksia.
Liikennealan isossa murroksessa on syytä olla hereillä myös alueilla. Viitostie Mikkeli-Juva välin edunvalvonta koko Itä-Suomen kärkihankkeena on hyväksytty laajasti. Se ei vaan enää yksin riitä. Saavutettavuudessa tapahtuu lähivuosina paljon Viitostien rakentamisesta riippumatta. Samalla korostuvat liikenne palveluna ajattelu ja alueen oman tekemisen merkitys. Entäpä jos liikenteen edunvalvonta olisi enemmän ja selkeämmin jatkuvaa asiakkaiden liikkumistarpeista lähtevää oman tekemisen ja yhteistyön johtamista, avainsanoina tieto, räätälöinti, asiakkaat lisä resurssina ja asenne. Saisiko näin lisää ääntä ja uusia perusteita myös Viitostien rakentamiselle.
Itä-Suomen uusi liikennestrategia osoittaa suunnan liikennealan murrokselle ja uuden sukupolven liikennejärjestelmälle. Strategia korostaa liikenne palveluna ajattelua, asiakas- ja toimijalähtöistä tarpeiden selvittämistä sekä oman tekemisen merkitystä. Samansuuntaista viestiä antoi EVAn johtaja Matti Apunen maakuntastrategian aloitus seminaarissa. Oman tekemisen merkitystä on korostanut myös Mikkelin kaupunginjohtaja ja tutkija Timo Halonen puhuessaan alueiden mainetyöstä ja brändistä. Kaikki lähtee omasta, alueen sisäisestä tekemisestä ja identiteetistä.
Perinteinen tievaltio hoitaa ja vastaa liikenneasioista –ajattelu on tiukassa vaikka valtion rooli on muuttumassa ja pienentynyt. Tuoreiden kokemusten perusteella esimerkiksi matkailuyrittäjät kokevat saavutettavuuden ja liikenneasiat edelleen enemmän valtion tehtäväksi kuin osaksi omaa tuotekehittelyä ja matkailupalvelua. Tämä osaltaan jumittaa omaa ja yhteistä tekemistä, ja samalla murrokseen liittyvien mahdollisuuksien, tiedon ja hyvien käytäntöjen sekä uusien ideoiden hyödyntämistä ja räätälöintiä. Ajatelkaapa, jos esim. jokainen matkailuyrittäjä tunnistaisi saavutettavuuden ja liikennepalvelut osaksi omaa matkailutuotettaan ja sen tuotekehittelyä. Aikamoinen lisäresurssi liikennepalvelujen suunniteluun, uusien liikennepalvelujen ideointiin ja räätälöintiin sekä lisää ääntä ja perusteita liikennepalvelujen edunvalvonnalle. Minusta selvä win-win tilanne, jota kannattaa tavoitella ja on pitkälti omissa käsissä.
Lopulta oma tekeminen ja yrittäjä asenne ratkaisevat. On eri asia puhua yrittäjä asenteesta kuin toimia sen mukaisesti, yhdessä ja yksilöinä. Asennetta ja ajattelutavan muutosta sekä omaa asiakas- ja toimijalähtöistä tekemistä voisi lobata enemmän porukalla, esim. kampanjamaisesti. Liitto, Pos Ely, Kauppakamari, kaupungit/seudut...? Olisiko Etelä-Savosta jopa oman tekemisen ja uusien, innovatiivisten asiakas- ja toimijalähtöisten liikennepalvelujen räätälöinnin kokeilualueeksi? Jos tavoite kuulostaa liian kovalta, Matti Apusen opista voisi olla apua. Tuotteista ensin ongelma, älä ratkaisua.
Perusta omalle ja yhdessä tekemiselle sekä malli liikennepalvelujen räätälöinnille on jo olemassa: Itä-Suomen liikennestrategia ja sen toteuttamiseksi seudullisesti, maakunnallisesti ja Itä-Suomi tasolla organisoitu ja jo toimiva toimintamalli, jota kehitetään koko ajan enemmän asiakas- ja toimijalähtöiseen suuntaan. Jatkossa jokainen Mikkelin, Savonlinnan ja Keski-Savon seudun liikennejärjestelmä työryhmän kokous voisi olla myös Liikenne palveluna kampanjointi tilaisuus, jne. Ei se sen kummempaa tarvitse olla, mutta ilman erityistä huomiota tätä asia ei hoidu.
Oma tekemisen lisäksi on ikävä liikennepoliittista selontekoa. Sen merkitys jopa korostuu nykyisessä murroksessa. Suomi on iso ja pitkä maa ja saavutettavuuden ja liikennepalvelun turvaaminen on tärkeä kilpailukykytekijä myös tulevaisuudessa. Saavutettavuutta ja liikennepalveluja ei tulisi jättää vain alueiden keskinäisen kilpailun ja kokeilukulttuurin varaan. Nykyisen hallituskauden kokeilujen ja kokemusten pohjalta seuraavan hallituksen tulisi laatia mieluummin yli yhden hallituskauden menevä liikennepoliittinen selonteko, jolla linjataan ja turvataan saavutettavuuden ja liikennepalvelujen kehitys maan eri osissa pitkäjänteisesti.
Jarmo Vauhkonen
Aluesuunnittelujohtaja
Etelä-Savon maakuntaliitto